ترجم الموضوع الى العربية
 ترجم محتوى الصفحة الى الانكليزية باستخدام خدمة كوكول - الموقع غير مسؤول عن الترجمة

Arabian kieli Suomessa

Haseeb Shehadeh
Haseeb.Shehadeh@Helsinki.Fi
2016 / 3 / 19

Arabian kieli Suomessa
Haseeb Shehadeh1

íÇ ÑÈ ÇãäÍäí ÇáÞÏÑÉ Úáì ÊÍãøá ãÇ áÇ ØÇÞÉ áí Úáì ÊÛííÑå æÇáÔÌÇÚÉ áÊÛííÑ ãÇ íÊÈÛí ÊÛííÑå æÇáÍßãÉ ááÊÝÑíÞ ÈíäåãÇ
ÏÚÇÁ ÝíáÓæÝ ÅÛÑíÞí

‘‘Jumala, suo minulle voimaa kestä-;-ä-;- se, mitä-;- en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa se, mikä-;- on muutettavissa ja viisautta ymmä-;-rtä-;-ä-;- niiden ero".
Kreikkalaisen filosofin rukous’’


Arabian kielen opiskelu alkoi Euroopassa keskiajalla ja alunperin lä-;-hetystyö-;-n tarpeisiin. Myö-;-hemmin arabian opinnoille nousi esiin kaksi uutta kannustinta, arabialaisen lä-;-ä-;-ketieteen opiskelu ja Raamatun heprean ymmä-;-rtä-;-minen arabian kielen avulla. Arabian opetus tä-;-ssä-;- pohjoisessa maassa kä-;-ynnistyi vihdoin Turussa yliopiston lukuvuonna1709—1710. Paljon ennen arabian kielen opetusta ja lukutaitoa maahan ehti kuitenkin tä-;-nne itä-;-isiä-;- kauppateitä-;- pitkin kantautunut arabiankielinen raha. Vuonna 1974 perustettiin Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos mandaattinaan "opettaa ja tutkia Aasian ja Afrikan kieliä-;- ja kulttuureja". Laitosta voidaan pitä-;-ä-;- Kuninkaalliseen Turun Akatemiaan1 1640 perustetun itä-;-maisten kielten (linguarum orientalium) oppituolin jatkeena. Laitokseen kuuluvat nykyä-;-ä-;-n seuraavat yhdeksä-;-n oppiainekokonaisuutta:
1. Afrikan-tutkimus
2. Arabian kielen ja islamin tutkimus
3. Assyriologia
4. Egyptologia
5. Etelä-;--Aasian tutkimus ja indoeuropeistiikka
6. Itä-;--Aasian tutkimus (kiina, korea ja altailaiset kielet sekä-;- vastaavat kulttuurit)
7. Japanin-tutkimus
8. Keski-Aasian tutkimus (turkin- ja iraninsukuiset kielet ja kulttuurit)
9. Seemilä-;-iset kielet ja kulttuurit (mukaan lukien heprean kieli ja juutalainen kulttuuri)
Laitos on Suomen ainoa akateeminen oppilaitos, jossa opetetaan ja tutkitaan Aasian ja
Afrikan kieliä-;- ja kulttuureja, maanosien, jotka ovat alueeltaan ja vä-;-estö-;-ltä-;-ä-;-n suurimmat ja joissa puhutaan suurinta osaa maailman kielistä-;- ja murteista. Nä-;-ihin kuuluu indoeurooppalaisia kieliä-;-, altailaisia haamilais-seemilä-;-iset, sino-tiibettilä-;-iset, uralilaiset, khoisankielet, nilo-saharalaiset ja kongo-kordofalaiset kielet ja murteet mukaan lukien bantukielet. Afrikassa puhutaan yli tuhatta eri kieltä-;-. Laitosta voidaan pitä-;-ä-;- Kuninkaalliseen Turun akatemiaan 1640 perustetun itä-;-maisten kielten (linguarum orientalium) oppituolin jatkeena.
Suomen opetusministeriö-;- asetti kesä-;-kuun 20. pä-;-ivä-;-nä-;- 1984 komitean valmistelemaan muistiota, jossa kä-;-siteltä-;-isiin laitoksen kielten ja kulttuurien opetus- ja tutkimustarvetta sekä-;- keinoja jä-;-rjestä-;-ä-;- ja kehittä-;-ä-;- nä-;-itä-;- toimintoja. Komitean lopullisena pä-;-ä-;-mä-;-ä-;-rä-;-nä-;- oli selvittä-;-ä-;-, miten pä-;-ä-;-stä-;- kielten kä-;-ytä-;-nnö-;-n taitoihin ja miten tutkia Aasian ja Afrikan kansojen kulttuureja.
Vuoden 1986 loppuun mennessä-;- valmistettiin 506-sivuinen muistio. Yksi sen pä-;-ä-;-ehdotuksista oli, että-;- Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien opetus- ja tutkimustehtä-;-vä-;- jä-;-isi Helsingin yliopistolle. Toisin sanoen nä-;-htiin, ettei ollut tarvetta perustaa uusia Aasian ja Afrikan tutkimuksen laitoksia Suomen muihin yliopistoihin kuten Turkuun, Tampereelle, Ouluun, Kuopioon tai Jyvä-;-skylä-;-ä-;-n.
Erä-;-ä-;-t aineet kuten assyriologia ja egyptologia keskittyvä-;-t luonnollisesti muinaisuuden tutkimukseen. Yleisesti kuitenkin opintoainekokonaisuuksissa on kysymys niin elä-;-vien kuin kuolleidenkin kielten ja kulttuurien opetuksesta. Opetettavien kielten ja kulttuurien luettelossa ovat niin historian vanhimmat kirjakielet kuin nykymaailman suurimmat ä-;-idinkielinä-;- puhutut elä-;-vä-;-t kansalliskielet. Silti seuraava kielten luettelo on vain suuntaa antava, ei tyhjentä-;-vä-;-: akkadi, amhara, arabia, aramea, foinikia, heprea, hindi, japani, jiddish, kiina, kopti, korea, malaiji, mongolia, ndonga, pahlavi, persia, sanskrit, sumeri, kisuahili, tamil, turkki, ugarit ja urdu.
Melkein kaikkiin yhdeksä-;-ä-;-n oppituoliin liitetä-;-ä-;-n tehtä-;-vä-;- "kielten ja kulttuurien opetus". Termi kulttuuri tarkoittaa "miten ihmisyhteisö-;- elä-;-ä-;-, ja se sisä-;-ltä-;-ä-;- ajattelutavat, uskomukset, tavat, kielen, teknologian, taiteen, musiikin, kirjallisuuden ja perinteet"2. "Kulttuuri on
ihmisryhmien rakentama ja sukupolvelta toiselle vä-;-littä-;-mä-;- elintapojen kokonaisuus3.
Vaikka meitä-;- kiinnostavat tä-;-ssä-;- seemilä-;-iset kielet yleensä-;- ja erityisesti arabia ja heprea, keskustelu pä-;-tee yleisesti kaikkiin muihinkin kieliin (joita opetetaan laitoksessa niin kuin muuallakin Helsingin ylipistossa ja muualla maailmassa). Seemilä-;-isiä-;- kieliä-;- puhuu ä-;-idinkielenä-;-ä-;-n arviolta yli 370 miljoonaa ihmistä-;-, ja nä-;-mä-;- asuvat Lä-;-hi-idä-;-ssä-;-, Etiopiassa, Arabian niemimaalla, Iranissa, Pohjois-Afrikassa, Venä-;-jä-;-llä-;-, Pohjois-Amerikassa, latinalaisessa Amerikassa, Australiassa ja Euroopassa. Seemilä-;-isestä-;- kieliperheestä-;- arabia ja heprea ovat tä-;-mä-;-n kirjoittajalle ä-;-idinkielen asemassa.
Lä-;-hi-itä-;- on niin sanotun lä-;-nsimaisen sivistyksen ja kolmen yksijumalaisen uskonnon, juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin, kehto. Suomessa asuu nopeasti kasvanut luku arabian kielen ja muutamia satoja heprean kielen puhujaa2. Nyt Helsingin seudulla kuullaan jo kuudetta vuotta viikoittaista kaksituntista arabiankielistä-;- radio-ohjelmaa, Ibn Fadlā-;-nin ä-;-ä-;-ntä-;-.
Kielen ja kulttuurin suhde on erityisen vahva juutalaisilla ja arabeilla, koska se perustuu heidä-;-n pyhiin kirjoihinsa Vanhaan testamenttiin ja Koraaniin. Toisaalta arabiyhteiskunnissa dominoi suullinen kulttuuri, jolla on juurensa historiassa, runoudessa ja uskonnossa. Seemilä-;-isistä-;- kielistä-;- raamatunheprean ja aramean opettamisella on Suomessa pitkä-;-
perinne, joka alkaa vuodesta 1640, ja niiden opetus palvelee myö-;-s Suomen kirkon tarpeita. Nä-;-itten kielten oppituolin, itä-;-maisen kirjallisuuden professuurin, ansioituneina haltijoina voidaan mainita
Simon Paulinus (1684-1691), joka kirjoitti heprean kieliopin, Georg August Wallin, arabialaiselta nimeltä-;-ä-;-n ˓-;-Abd al-Wā-;-lī-;- (1851—1852), Wilhelm Lagus (1857—1866), Knut Tallqvist (1899—1934), Aapeli Saarisalo (1935—1963) ja Jussi Aro (1965—1983).
Arabian kieltä-;- on opetettu Suomessa kuten yleensä-;- lä-;-nsimaissa seemilä-;-isten kielten yhteydessä-;-. Joitakin arabian kielen kursseja nä-;-yttä-;-ä-;- annetun jo 1700-luvulla. Kuitenkin varhaisin ilmeinen arabian kieliopin kurssi pidettiin lukuvuonna 1709—1710 Turussa. Kristillisen kirkon lä-;-htö-;-kohdista johtuen heprea oli lä-;-nnessä-;- eniten opetettu seemilä-;-inen kieli. Arabia lisä-;-ttiin mukaan valaisemaan joitakin raamatunheprean hä-;-mä-;-riä-;- sanastollisia piirteitä-;-. Ensimmä-;-inen arabian opettaja oli professori Abraham Alanus 1700-luvulla. Arabian kielen professuuri luotiin 1980, lehtoraatti 1971 ja assistentuuri 1990.
Kulttuuria tai joitakin sen puolia voi oppia kahdella tavalla. Ensimmä-;-inen keino on opiskella kieltä-;- sen kaikissa ilmenemismuodoissaan: proosaa ja runoutta, eri tasoilla ja eri ajanjaksoina, sekä-;- kirjoitettua ja puhuttua kieltä-;-. Kieli on sivistyksen vä-;-lttä-;-mä-;-ttö-;-min vä-;-line. Kirjallisen kielen hallinta merkitsee neljä-;-ä-;- taitoa-;- kuuntelemisen, puheen, lukemisen ja kirjoittamisen hallintaa. Puhekielen osalta on vä-;-lttä-;-mä-;-tö-;-ntä-;- hallita vä-;-hintä-;-ä-;-n yhtä-;- murretta. Kieli on monella tapaa kulttuurin peili. On suuri ero sillä-;-, pyrkiikö-;- saamaan selvä-;-ä-;- yhteiskunnan tai yhteisö-;-n kulttuurista sille vieraille kielille tehtyjen kä-;-ä-;-nnö-;-sten vai sen oman kielen, lä-;-hdekielen ja ä-;-idinkielen kautta. Kuviteltakoon vertailun vuoksi jotakuta, joka on lukenut useita artikkeleita tai kirjoja suomalaisesta saunasta, ja toista, joka on siinä-;- yllin kyllin aisteillaan ja sielullaan kylveskellyt ja saanut siitä-;- omaa kä-;-ytä-;-nnö-;-n kokemusta. On kysymys teoriasta ja kä-;-ytä-;-nnö-;-stä-;-. Molempia tarvitaan ja molemmat ovat globalisoitumisen aikakautena yhä-;- tä-;-rkeä-;-mpiä-;-. Kumpikin tä-;-ydentä-;-ä-;- ja vahvistaa toistaan, ja kummankin tä-;-rkeyttä-;- voidaan korostaa Suomessa kaikissa elä-;-mä-;-n piireissä-;-. Akateeminen kirjallisuus on opettanut, että-;- teoria vailla kä-;-ytä-;-ntö-;-ä-;- horjuu ja toisaalta, että-;- kä-;-ytä-;-ntö-;-ä-;- vailla teoriapohjaa ei pidetä-;- tieteenä-;-. Kahden pä-;-ä-;-asiallisen kielimuodon, kirjoitetun ja puhutun kielen, lisä-;-ksi voidaan mainita "mykkä-;- kieli", "mute language", kuten antropologi E. Hall on sitä-;- nimittä-;-nyt. Siihen kuuluu erilaisia informaation ja viestin vä-;-littä-;-misen keinoja ja muotoja kuten ruumiinkieli ja intonaatio. Sellaisia keinoja ja muotoja on vaikea tutkia.
Internetistä-;- lö-;-ytynyt iskulause vä-;-ittä-;-ä-;-: "Teoria on sitä-;-, että-;- ymmä-;-rrä-;-t kaiken, mutta mikä-;-ä-;-n ei toimi. Kä-;-ytä-;-ntö-;- on sitä-;-, että-;- kaikki toimii mutta et ymmä-;-rrä-;- miksi. Tä-;-llä-;- tutkimusasemalla yhdistä-;-mme teorian kä-;-ytä-;-ntö-;-ö-;-n: Mikä-;-ä-;-n ei toimi, emmekä-;- ymmä-;-rrä-;- miksi". Me olemme tekemisissä-;- puhutun ja kirjoitetun, puheen ja kielen kanssa. J.R. Firth kirjoitti: "Kieli on julkisella leimalla lyö-;-tyä-;- rahaa ja kielenkä-;-ytä-;-ntö-;- tapa elä-;-ä-;-"4. Arabioppinut Ibn Khaldū-;-n (1332—1406) esitti seuraavan vertailun Muqaddima-teoksessaan: "Arabian kieliopin teoreettinen tuntemus ei vä-;-lttä-;-mä-;-ttä-;- johda kirjoittamaan hyvä-;-ä-;- arabiaa sen enempä-;-ä-;- kuin kaikkien ompelun ja uinnin sä-;-ä-;-ntö-;-jen tunteminen tuottaa hyvä-;-n rä-;-ä-;-tä-;-lin tai uimarin". Aktiivinen osaaminen johtaa sä-;-ä-;-ntö-;-jen ja teorian muotoiluun, mutta ei toisin pä-;-in.
Kielitiedettä-;- on kuvattu ihmistieteistä-;- tieteellisimmä-;-ksi ja tieteistä-;- humanistisimmaksi. Havainnoinnin, luokittelun, yleistä-;-misen ja erittelyn menetelmiä-;- kä-;-ytetä-;-ä-;-n luonnontieteissä-;- samoin kuin kielitieteessä-;-. Humanistisiin tieteisiin sitä-;- yhdistä-;-ä-;- kiinnostus kieleen. Kielihä-;-n erottaa ihmisen muista lajeista puhuvaksi elä-;-imeksi. Mikä-;- tahansa kielen ilmenemismuoto ansaitsee tulla kielitieteilijö-;-iden tutkittavaksi. Kuitenkin lingvistiikan perustava tutkimuskohde on pikemminkin puhe kuin kirjoitus. Teoria ja kä-;-ytä-;-ntö-;- - paljolti jä-;-rjestymä-;-tö-;-n asioiden ja ajatusten maailma - saa jä-;-rjestyksen ja rakenteen, kun se ilmaistaan puhutussa kielessä-;-. Kielitieteilijä-;-n tä-;-rkein tehtä-;-vä-;- on ä-;-ä-;-nteen ja merkityksen vastaavuudessa. Ensisijaisesti kieli on ymmä-;-rtä-;-mistä-;- ja puhumista pikemmin kuin lukemista ja kirjoittamista. Kielten suhteen on luonnollista kysyä-;-, puhutko sinä-;- arabiaa, hepreaa, suomea tai muuta kieltä-;- - ei kirjoitatko sinä-;- niitä-;- - erityisesti, kun on kyse asiantuntijoista. Koko ihmiskunta ymmä-;-rtä-;-ä-;- ja puhuu kieliä-;- ja vain pieni joukko maailman kielistä-;- on saanut kirjallisen muodon. Historiallisesti on mahdollista, että-;- ihminen alkoi puhua ja ymmä-;-rtä-;-ä-;- puoli miljoonaa tai miljoona vuotta sitten: sen sijaan kirjoittaminen ja lukeminen ovat vain viidestä-;- kymmeneen tuhatta vuotta vanhoja taitoja.
Toinen keino kulttuurin ymmä-;-rtä-;-miseksi on suora kanssakä-;-yminen kyseisen kulttuurin edustajien kanssa - asumalla riittä-;-vä-;-n pitkä-;-ä-;-n heidä-;-n parissaan. On eduksi seurustella opiskeltavan kulttuurin ihmisten kanssa nä-;-iden omalla murteella. Suora yhteys synnyttä-;-ä-;- oivalluksia ja avaa ymmä-;-rrykselle ulottuvuuksia, joihin ei tavallisesti pä-;-ä-;-stä-;- vain lukemalla vieraaseen kieleen tehtyjä-;- kä-;-ä-;-nnö-;-ksiä-;-. Joku, joka on hankkinut palestiinanarabian tietonsa tekstikirjoista ja sanakirjoista, tietä-;-ä-;- esimerkiksi, että-;- ‘ba˓-;-deen’ merkitsee ‘myö-;-hemmin’, kun se todellisuudessa tarkoittaa usein "joskus tulevaisuudessa tai ei koskaan". Kielessä-;- on yleensä-;- kolme merkityksen kerrosta: lingvistinen, kontekstuaalinen ja sosiaalinen/emotionaalinen. Jä-;-lkimmä-;-inen jä-;-ä-;- hä-;-mä-;-rä-;-ksi orientalisteille niin kuin myö-;-s sellaisille arabisteille, jotka eivä-;-t pysty puhumaan niin, että-;- aito arabi pystyisi heitä-;- ymmä-;-rtä-;-mä-;-ä-;-n. On tietenkin useita kielen tuntemisen tasoja, ja yksi tehokas testi - esimerkiksi ulkomaalaisen suomen kielen taidon mittaamiseksi - on, onnistuuko keskustelu lapsen kanssa. Mitä-;- tulee kirjoitettuun kieleen, kyky luennoida suullisesti tä-;-llä-;- kielimuodolla erikoistumisalan aiheesta tulisi testata.
Hurskaisen ‘Suunnitelman’ mukaan useimpien Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen nykyisten oppituolien haltijain koulutustausta on filologinen tai lingvistinen ja heidä-;-n kompetenssinsa kohdealueittensa kulttuurintutkimuksesta yleensä-;- ja yhteiskunnallisista tieteistä-;- erityisesti ovat minimaaliset. Opiskelijat ovat yleensä-;- hyvin kiinnostuneita kulttuuriopinnoista, mutta heitä-;- ei millä-;-ä-;-n tavalla auteta saavuttamaan mitä-;-ä-;-n aktiivisen kielenhallinnan tasoa opiskeltavissa kielissä-;-. Laajassa ja kiinnostavassa artikkelissa "Arab Studies in Finland since the Seventeenth Century"5, Heikki Palva, tunnettu arabian murretutkija, ei kä-;-sittele tä-;-ssä-;- keskusteltua aktiivisen kielitaidon aihetta. Hä-;-n toteaa, että-;- Helsingin yliopisto on toistaiseksi ainoa suomalainen yliopisto, "where regular courses in the Arabic language are given". Tä-;-mä-;-hä-;-n tarkoittaa, että-;- arabian kieli on yksi Helsingin yliopiston oppiaineista, mutta ei kerro, annetaanko opetus arabiaksi vai jollakin muulla kielellä-;-. On huikea ero siinä-;-, puhutaanko opetuksessa arabiasta vai arabiaa. Tä-;-mä-;-n kirjoittaja ei tiedä-;- yhtä-;-kä-;-ä-;-n Helsingin yliopiston kurssia, jossa kä-;-ytettä-;-isiin opetuskielenä-;- arabian puhekieltä-;- tai modernia standardiarabiaa, nykyarabian kirjakieltä-;-.
Minulla on sellainen vaikutelma, että-;- useimmat opiskelijat olisivat kiinnostuneita saamaan sujuvan kielitaidon opiskelemissaan kielissä-;-. He puhuisivat ja kirjoittaisivat kernaasti sitä-;- kieltä-;-, jonka he ovat valinneet pä-;-ä-;-aineekseen sen sijaan, että-;- etä-;-ä-;-nnyttä-;-en vain puhutaan tuosta kielestä-;-. Keskeinen ja vä-;-litö-;-n kysymys on, kuinka opettaa opiskelijoille tiettyä-;- kieltä-;- siellä-;-, missä-;- tuota kieltä-;- ei puhuta pä-;-ivittä-;-isessä-;- elä-;-mä-;-ssä-;-. Edelleen pitä-;-isi selvä-;-sti ilmaista, että-;- edellä-;- mainittujen oppiaineiden perustarkoituksia on auttaa opiskelijoita saavuttamaan jonkinlainen kä-;-ytä-;-nnö-;-n kielitaito opiskelemassaan kielessä-;-. Ei kaikilla opiskelijoilla ole mahdollisuutta matkustaa maahan, jossa ihmiset puhuvat oppiaineen kieltä-;-. Modernin standardiarabian osalta sellaisesta vierailusta ei olisi riittä-;-vä-;-ä-;- apuakaan, koska tä-;-mä-;- kielimuoto ei ole kenenkä-;-ä-;-n arabin ä-;-idinkieli eikä-;- normaali puhekieli. Yksi pä-;-ä-;-edellytyksistä-;- sujuvan kielitaidon hankkimiseksi on, että-;- opiskelijoille luodaan mahdollisuus kuulla opeteltavaa kieltä-;- puhuttavan sä-;-ä-;-nnö-;-llisesti. Kielen ä-;-ä-;-nteitä-;- pitä-;-ä-;- kuulla ensisijaisesti pä-;-tevien opettajien puheesta sekä-;- niin muiden opiskelijoiden puheesta, kuin kotona ja mediastakin. Nykyajan tekniikan, kuten radion, television, internetin ja videon, tarjoama apu on ratkaiseva maissa, joissa opiskeltavaa kieltä-;- ei puhuta. "Kuuleminen on kielellisten taitojen isä-;-", on Ibn Khaldū-;-n sanonut. Opettajan tä-;-rkein velvollisuus on ohjata, stimuloida ja motivoida oppilaitaan. Miten oppilaat saattaisivat reagoida ja miten heidä-;-n asenteisiin vaikuttaisi havainto, että-;- opettajat eivä-;-t kä-;-ytä-;- keskenä-;-ä-;-nkä-;-ä-;-n oppiaineen kieltä-;-, jota opettajat jollakin muulla opetuskielellä-;- opettavat.
Tietyn kielen teoreettinen tai passiivinen tunteminen voi olla riittä-;-vä-;- klassisten tekstien kä-;-ä-;-ntä-;-miseen, lingvistiseen ja filologiseen analyysiin sekä-;- tutkimuksen laatimiseen kirjallisuudesta. Mutta koulutus, johon ei sisä-;-lly annetun kielen aktiivista osaamista tai kä-;-yttö-;-ä-;-, ajautuu ylittä-;-mä-;-ttö-;-miin vaikeuksiin, kun pitä-;-isi ryhtyä-;- opettamaan opiskelijoille kielen puhumisen ja kirjoittamisen taitoja. Useimmissa tapauksissa prosessi jä-;-ä-;- visuaaliseksi. Oppi ei ole verbaalista, tekstejä-;- ei lueta selvä-;-sti, oikein eikä-;- kuuluvalla ä-;-ä-;-nellä-;-. Saunassa ei kuulu vastan lä-;-iske. Silloin voi  arabian kielen ’viikuna’ vä-;-ä-;-ntyä-;- ‘saveksi’, ‘linja-auto’ ‘suutelemiseksi’, kuuluisan arabikirjailijan nimi ‘al-Ğ-;-ā-;-ḥ-;-iẓ-;-’ (776-868) ‘valmiiksi’, ‘ovi’ ‘paaviksi’ ja ‘porkkana’ ‘puuksi’,  ‘mitä-;- kuuluu’ kysymykseksi ‘kuinka enosi jaksaa’ ja ‘˓-;-abla’ kiveä-;- tarkoittava naisen nimi ‘hö-;-lmö-;-ksi’, ‘hä-;-nen sedä-;-stä-;-ä-;-n’ tulee ‘mutta’, ‘jä-;-ä-;-telö-;-stä-;-’ ‘turpa’, ‘kerettilä-;-isesti’ ‘alkeellinen’, ‘ratkaisusta’ ‘etikka’, ‘haistaa’ muuttuu ‘myrkyttä-;-miseksi’, ‘laskeminen’ ‘puraisuksi’, ‘kissa’ ‘nä-;-nniksi’, ‘mehilä-;-inen’ ‘palmuksi’, ‘sydä-;-n’ ‘koiraksi’, ‘seinä-;-’ ‘langaksi’ ja ‘tiili ’ ‘katumiseksi’. ‘Rististä-;-’ tulee ‘varastettu’, ‘salaatista’ ‘tunteminen’, ‘kysymisestä-;-’ ‘yskiminen’, ‘mehusta’ ‘lyhyt’, ‘nousemisesta’ ‘hiha’, ‘kiroamisesta’ ‘heppu’, ‘rukoilusta’ ‘viihdyttä-;-minen’, ‘pelastajasta’ ‘tyhjä-;-’, ‘salaisesta’ ‘nappi’, ‘yö-;-pymisestä-;-’ ‘kainalokuoppa’, ‘silkista’ ‘kupla’, ‘kä-;-sivarresta’ ‘nouseminen‘ tai ‘selviytyminen’, ‘kynä-;-stä-;-’ ‘lippu’, ‘kesä-;-stä-;-’ ‘miekka’, ‘hiivasta’ ‘minun aasini’, ‘polttopuusta’ ‘laskeminen’, ‘voimasta’ ‘hevoset’ tai ‘kardemumma’, ‘viipaleesta’ ‘hiiskaus’ ja niin edelleen tai kä-;-ä-;-ntä-;-en.
"Ihminen ei voi antaa sitä-;-, mitä-;- hä-;-n on itse vailla”6. Siksi nä-;-iden kahden osaamisen vä-;-lillä-;- on tehtä-;-vä-;- selvä-;- ero. Molemmat osaamisen alueet ovat tarpeen kirjoitetun ja suullisen kirjallisuuden tä-;-ydelliseksi ymmä-;-rtä-;-miseksi ja arvioimiseksi. Ilman sitä-;- opiskelija voi ehkä-;- oppia kä-;-ä-;-ntä-;-mä-;-ä-;-n arabiasta ä-;-idinkieleen, mutta ei ole selvä-;-ä-;-, miten hä-;-n voi toimia opettajana saati sitten sanan varsinaisessa merkityksessä-;- elä-;-vä-;-n kielen professorina. Sellaisessa akateemisessa asemassa on kaksi pä-;-ä-;-tavoitetta-;- tutkia ja opettaa kieltä-;-, eikä-;- vain kielestä-;-.
Maxime Rodinson kirjoitti useita vuosikymmeniä-;- sitten: "On nä-;-htä-;-vissä-;- merkkejä-;- luopumisesta siitä-;- yli vuosisadan implisiittisesti yllä-;-pidetystä-;- nä-;-kemyksestä-;-, että-;- filologinen koulutus riittä-;-isi ratkaisemaan kaikki lingvistisesti mä-;-ä-;-ritellyn tehtä-;-vä-;-n sisä-;-ltä-;- nousevat ongelmat"7.
Voidaan esittä-;-ä-;- perinteinen kysymys: Millaista arabiaa opettaisit oppilaitasi puhumaan, Egyptin, Irakin, Marokon, Persianlahden vai Syyrian murretta? Myö-;-skä-;-ä-;-n ei pitä-;-isi unohtaa niin sanottua koulutettujen arabiaa, joka on koko arabimaan sivistyneen vä-;-estö-;-n yhteinen puhuttu kielimuoto. Tä-;-mä-;- arabian yleinen kielimuoto on lä-;-hes tä-;-ysin laiminlyö-;-ty lä-;-nsimaisissa yliopistoissa. Lopullinen valinta on tietenkin opiskelijan. Jos hä-;-n ei suunnittele työ-;-skentelevä-;-nsä-;- tai asuvansa arabimaassa pitempä-;-ä-;-n, hä-;-nen tä-;-ytyy pä-;-ä-;-ttä-;-ä-;-, onko kä-;-ytä-;-nnö-;-n kielitaito hä-;-nelle lainkaan tarpeen. On epä-;-ilemä-;-ttä-;- tä-;-rkeä-;-ä-;- opettaa arabian murteita tieteellistä-;- kenttä-;-tutkimusta varten, vaikka joskus arabian murretutkimusta harrastava tiedemies ei koe tarvetta osata puhua hyvin tiettyä-;- murretta, josta hä-;-n on kirjoittanut lingvistisen analyysin kirjallisen murremateriaalin pohjalta. Eikä-;- ole salaisuus, että-;- jotkut nykyajan arabian murretutkijat ovat kirjoittaneet teoksia alansa tutkimuksista lausumatta montakaan arabian kielistä-;- lausetta. He kykenevä-;-t kuvaamaan jonkin tietyn murteen kieliopillisen perustan ja sä-;-ä-;-nnö-;-t pystymä-;-ttä-;- puhumaan kyseistä-;- murretta. Kielelle tyypillisten ilmausten ja kielenkä-;-ytö-;-n selitykset on saatu syntyperä-;-isiltä-;- puhujilta, joiden antama panos koko tutkimukseen on tavallisesti lyhyesti ja epä-;-mä-;-ä-;-rä-;-isesti mainittu esipuheissa. Sama pä-;-tee klassiseen ja moderniin kirja-arabiaan. Useissa tapauksissa tä-;-llaisten tiedemiesten itsenä-;-isen tiedon mä-;-ä-;-rä-;- ja laajuus ei tule ilmi. Riittä-;-ä-;-kö-;-, että-;- kuvataan jotakin, mistä-;- oppineella ei itsellä-;-ä-;-n ole kokemusta, kun vain tietä-;-ä-;-, kuinka lö-;-ytä-;-ä-;- vastaukset teorian tasolla?
Akateeminen tutkinto, jonka laitoksemme tarjoaa oppilaille, ei yleensä-;- johda mihinkä-;-ä-;-n tiettyyn ammattiin. Ainoa mieleen tuleva työ-;-nkuva on kä-;-ä-;-ntä-;-minen vieraasta kielestä-;- suomeen ja ehkä-;- jotkut puolustusvoimien tai tiedustelupalvelun tehtä-;-vä-;-t. On hyvin harvinaista lö-;-ytä-;-ä-;- suomalainen, joka pystyisi kä-;-ä-;-ntä-;-mä-;-ä-;-n suomesta vaikka arabian tai heprean kielelle. Kä-;-ä-;-ntä-;-jä-;-n, jolta puuttuu standardiarabian tai murteen aktiivihallinta, on ä-;-ä-;-rettö-;-mä-;-n vaikea ymmä-;-rtä-;-ä-;- kunnolla, mitä-;- spontaanisti puhutaan erityisesti oikeussaleissa, moskeijoissa ja kirkoissa. Edes asiantuntijat eivä-;-t aina ymmä-;-rrä-;-, mitä-;- siellä-;- puhutaan! Sama pä-;-tee moderniin arabiankieliseen kirjallisuuteen, jossa standardiarabia sekoittuu paikallismurteisiin. Tä-;-llaiset kä-;-ä-;-ntä-;-jä-;-t eivä-;-t pysty kä-;-ymä-;-ä-;-n normaalia keskustelua arabian kielellä-;-, kuten libanonilainen kirjailija Emily Nasrallah8 havaitsi tavatessaan kirjansa kä-;-ä-;-ntä-;-neen professorin. Yliopiston professori ei osannut lainkaan puhua arabiaa!
Muissa kieliaineissa - kuten vaikkapa englannista, ranskasta, saksasta, venä-;-jä-;-stä-;-, espanjasta ja ruotsista - valmistuu peruskoulun tai lukion opettajia, ja olisi hä-;-mmä-;-styttä-;-vä-;-ä-;- tavata nä-;-iden kielten professori, joka olisi kokonaan tai puoliksi vailla opetuskielensä-;- puheen ja kirjoituksen aktiivista hallintaa.
Esitettä-;-vä-;- kardinaalikysymys kuuluukin: Onko Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksessa (= Maailman kulttuurien laitos) tavoitteena opettaa oppiaineiden opiskelijoille kä-;-ytä-;-nnö-;-n kielitaitoa eli kielten aktiivista hallintaa vaiko vain passiivista? Nä-;-mä-;- ovat kaksi eri opetustavoitetta ja vaativat eri strategiat ja eri opettajakunnan. Yltä-;-ä-;-kseen tyydyttä-;-vä-;-ä-;-n aktiivikielitaidon tasoon annetussa kielessä-;- opiskelijoiden tä-;-ytyisi kä-;-ydä-;- tiettyjä-;- erityiskursseja. Tavallinen opiskelija voi oppia itsekseen arabian tai heprean peruskieliopin ja lä-;-pä-;-istä-;- vaaditut tentit omaksumatta kä-;-ytä-;-nnö-;-ssä-;- kielitaidon perusteita, puhumista, kirjoittamista tai edes ä-;-ä-;-neen lukemista. Itse opiskellen tai satunnaisesti syntyperä-;-isten kanssa keskustellen kieliä-;- puhumaan oppineet ovat meidä-;-n aikanamme harvassa. Tä-;-ä-;-llä-;- Suomessa ei ole helppoa lö-;-ytä-;-ä-;- monta Jussi Taneli Aroa, vihkiytynyttä-;- sisä-;-piirilä-;-istä-;-, jonka teoriatietoon yhdistyisi laaja aktiivinen kielenhallinta. Kurssien opettajien tä-;-ytyy vä-;-hitellen ja niin pian kuin mahdollista kä-;-yttä-;-ä-;- luokkahuoneessa kieltä-;-, jota opettavat. Olisi hyvin myö-;-nteistä-;-, jos kunkin kieliaineen opettajat puhuisivat keskenä-;-ä-;-n oppiaineensa kieltä-;-. Siten he, ja erityisesti professori, olisivat oppilailleen esimerkkeinä-;- ja malleina. Sitä-;- kä-;-sitystä-;-, jonka mukaan elä-;-vä-;-n kielen opettamisen koko painolasti pitä-;-isi sä-;-lyttä-;-ä-;- lehtorin harteille, ei pidä-;- hyvä-;-ksyä-;-.
Koko laitoksen yleinen asenne korostaa opettamisprosessin teoreettista puolta ja viittaa siihen, että-;- opiskelija voi halutessaan hankkia kielen kä-;-ytä-;-nnö-;-n hallinnan vierailemalla maassa, jossa kyseistä-;- kieltä-;- puhutaan. Mikseipä-;- silloin ainekokonaisuuden esimies toimisi työ-;-tovereilleen ja opiskelijoille esimerkkinä-;- ja matkustaisi tietyksi aikaa ulkomaille ja palaisi sitten, kun on itse hankkinut tehtä-;-vä-;-ssä-;- tarvittavan aktiivisen kielitaidon? Kun maisterikandidaatilta kysyttiin, miksi hä-;-n ei puhu arabiaa, vaikka on sitä-;- niin monta vuotta opiskellut, hä-;-n vastasi: Koska olen saanut oppini yliopistossa, jossa opettajat puhuvat keskenä-;-ä-;-n englantia, mukaan lukien professori - ainoa, jonka oletetaan tietä-;-vä-;-n kaiken arabiasta ja islamista ja ohjaavan niiden opiskelussa muita.
On hä-;-mmä-;-styttä-;-vä-;-ä-;-, että-;- oppiainekohtainen aktiivinen kielitaito ei ole erityinen ansio tä-;-ytettä-;-essä-;- professuureja. Kuvitelkaapa vaikka vain, että-;- suomen kielen ja kirjallisuuden professori - esimerkiksi Syyriasta - tulisi vierailulle Helsinkiin ja puhuisi yliopistolla pelkkä-;-ä-;- englantia ja pitä-;-isi sitten luennon arabiaksi tai englanniksi Mika Waltarin Sinuhe Egyptilä-;-isen arabiankielisestä-;- kä-;-ä-;-nnö-;-ksestä-;-! Edistyneimmille opiskelijoille ja erityisesti modernin kirjallisuuden lukijoille olisi merkittä-;-vä-;-ä-;- ja hyö-;-dyllistä-;- kä-;-yttä-;-ä-;- kyseisessä-;- aineessa opiskeltavaa kieltä-;- sille vieraan sijasta. Runous on arabian kielen tä-;-rkein taiteellinen ilmentymä-;-. Joskus ja erityisesti runoudessa "kauniiden asioiden selittä-;-minen vie niiden hengen"9, kuten Nizā-;-r Qabbā-;-nī-;- kirjoittaa. Toisaalta, jos pä-;-ä-;-tarkoituksena on ymmä-;-rtä-;-ä-;- tekstejä-;- niitä-;- kä-;-ä-;-ntä-;-mä-;-llä-;-, (millä-;- menetelmä-;-llä-;- on omat puutteensa), ja harjoittaa kuivaa lingvististä-;- analyysia, niin silloin koko kurssipaketti vaiheineen pitä-;-isi suunnata siihen tavoitteeseen ja alistaa sille. Toisin sanoen tavoitteena olisi kehittä-;-ä-;- ja syventä-;-ä-;- yhtä-;- kielitaidon osaa - lukemalla. Kyseessä-;- olisi visuaalinen kielitaito.
Al-Ṭ-;-ī-;-bā-;-wī-;- kirjoittaa "On pitkä-;-ä-;-n ollut akateeminen skandaali, että-;- arabian kielen professori, asiantuntija, joka ei opeta, eikä-;- viime kä-;-dessä-;- osaa mitä-;-ä-;-n arabiaa ja laiminlyö-;- kirjoittamisen arabialaisista aiheista, ja jonka ei ole koskaan nä-;-hty kirjoittavan tai kuultu puhuvan arabiaa, antautuu kuitenkin teologiseen, poliittiseen (ja kielitieteelliseen) kiistaan"10. Nä-;-yttä-;-ä-;- siltä-;-, että-;- tilanne on nykyä-;-ä-;-n sama.
Sopiiko kuvattu passiivinen ja kä-;-tketty kielitaito 21. vuosisadallemme? Olemmeko tekemisissä-;- arkeologian ja kuolleiden kielten kanssa vai opiskelemmeko maailmankylä-;-ssä-;- keskuudessamme asuvien todellisten ihmisten elä-;-viä-;- kieliä-;-? Meidä-;-n aikakaudellamme erilaisten ihmisten keskinä-;-iset kulttuuriyhteydet ja -vaihto ovat tä-;-rkeitä-;- ja globaalisti jo yleisiä-;-. Onko mahdotonta, että-;- esimerkiksi heprean- tai arabiankielinen runoilija, kirjailija, tiedemies, rabbi, sheikki, piispa tai pastori kutsuttaisiin Helsingin yliopistoon pitä-;-mä-;-ä-;-n luentoa erikoisalaltaan? Pitä-;-isikö-;- silloin vieraan puhua englantia isä-;-ntiensä-;- kanssa vai olisiko kunnioitettavampaa kummallekin osapuolelle kä-;-yttä-;-ä-;- kieltä-;-, joka on samalla kertaa vieraan ä-;-idinkieli ja isä-;-nnä-;-n erikoisalan kieli?
Edellisestä-;- seuraa, että-;- aktiivisen kielitaidon puuttuessa opiskelijat oppivat vain kolmasosan oppiaineen kielen ilmenemismuodoista. Loput kielen osatekijä-;-t, puhe ja kirjoittaminen, ovat epä-;-ilemä-;-ttä-;- vaikeampia hallita. Jotta varmistuttaisiin siitä-;-, että-;- opiskelijat ovat hankkineet annetussa kielessä-;- kohtuullisen kielitaidon, pä-;-ä-;-osan pro gradu- tai muiden tutkielmien lä-;-hteistä-;- pitä-;-isi olla kyseisellä-;- kielellä-;- kirjoitettuja. Ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta, että-;- arabian tai heprean opiskelija kä-;-yttä-;-ä-;- enimmä-;-kseen vieraskielisiä-;-, kuten englannin, ranskan ja saksankielisiä-;- lä-;-hteitä-;- kirjoittaessaan tutkimusta runoilijoista al-Mutanabbī-;- tai Judah hal-Levi, tai nobelisteista Nağ-;-ī-;-b Maḥ-;-fū-;-ẓ-;- (1911-2006) ja Sha ai ˓-;-Agnon (1888-1970). Lä-;-hes kaikki opintovaatimusten opinnot suoritetaan yksilö-;-llisesti, omin pä-;-in. Sen vuoksi oppilaiden vä-;-liset tasoerot ovat suuria. Suurimman osan oppilaan tentittä-;-vä-;-stä-;- tai esseeseen kä-;-yttä-;-mä-;-stä-;- aineistosta pitä-;-isi olla oppiaineen lä-;-hdekielellä-;- kirjoitettua. Kykeneekö-;- opintojaan loppuunsaattava maisterioppilaamme lukemaan ja ymmä-;-rtä-;-mä-;-ä-;-n sanoma- ja ajankohtaislehtiä-;-, puhumattakaan tieteellisistä-;- pä-;-ä-;-aineen kielellä-;- julkaistuista aikakauskirjoista? Nä-;-htä-;-vä-;-sti kysymykselle ei ole annettu sille kuuluvaa painoa.
"Aina 1960-luvulle asti arabian kieltä-;- opetettiin Suomessa ikä-;-ä-;-n kuin se olisi kuollut kieli"11, kertoi Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen julkaisu vuonna 1989. Valitettavasti nä-;-yttä-;-ä-;- siltä-;-, että-;- tilanne ei nykyä-;-ä-;-nkä-;-ä-;-n, neljä-;- vuosikymmentä-;- myö-;-hemmin ole paljon muuttunut sen kummemmin modernin standardiarabian (nykyarabian kirjakielen) kuin nykyhepreankaan osalta. Yksi syy voisi olla resurssipulasta johtuva opettajakunnan vä-;-hyys. Tä-;-hä-;-n 21. vuosisadan alkuun asti seemilä-;-isten kielten ainekokonaisuudella ei ole ollut assistentuuria. Nykyisenä-;- aikana olisi epä-;-tavallista pitä-;-ä-;- arabiaa eksoottisena tai "harvinaisena" kielenä-;-, kun se on jo enemmä-;-n kuin miljardin ihmisen pyhä-;- kieli, yksi maailman pä-;-ä-;-kieliä-;- ja hyvä-;-ksytty YK:n turvallisuusneuvoston ja yleiskokouksen viralliseksi kieleksi vuodesta 198212.
Sadoille miljoonille arabeille arabian kieli on kansallisuusaatteen kulmakivi. Arabian kieli on pikemmin riwā-;-ya, "kertomusta", kuin -dir-ā-;-ya, "tietoa", mutta me uskomme, että-;- se on molempia, kä-;-ytä-;-ntö-;-ä-;- ja teoriaa, kuultua ja analogiaa. "Kieli tulvii joka puolelta logiikan rajojen yli"13. Egyptilä-;-inen kirjailija ˓-;-Abbā-;-s Maḥ-;-mū-;-d al-˓-;-Aqqā-;-d (1889-1964) havaitsi, että-;- “erä-;-ä-;-t lä-;-nsimaiset arabian kielen spesialistit eivä-;-t todellakaan osaa sitä-;- sen vuoksi, että-;- he eivä-;-t tunne sitä-;-, eli eivä-;-t kielen sä-;-ä-;-ntö-;-jen kautta tavoita sen sielua”14.
Arabian kieli on arabien sielu. Kun yksinkertainen uskontunnustus, shahā-;-da, voi johtaa henkilö-;-n islamiin, hä-;-n ei voi saada arabian kieltä-;- ja sielua haltuunsa samalla menetelmä-;-llä-;-. Lisā-;-nissa (arabian kielessä-;-) on noin 80 000 hakusanaa ja se vaatii paljon motivaatiota, ponnistusta, aikaa ja runsasta lukemista. Lisä-;-ksi kielen, sen kansan ja kulttuurin kunnioittaminen vaatii paljon aktiivista tietoa. Luennoidessaan Lontoossa 1907 professori Edward Westermarck sanoi: "Olen vakuuttunut siitä-;-, että-;- kun ollaan tekemisissä-;- ei-eurooppalaisten kansojen kanssa, olisi hyö-;-dyllisempä-;-ä-;-, inhimillisempä-;-ä-;- ja halvempaa soveltaa heidä-;-n olosuhteittensa tietä-;-mistä-;- kuin ruutijauhetta." Tietä-;-misellä-;- hä-;-n tarkoitti suoraa/aktiivista ja epä-;-suoraa/passiivista kentä-;-n hallintaa eikä-;- pelkkä-;-ä-;- kirjoihin kirjoitettua nojatuoliviisautta. Selvennykseksi voi sanoa, että-;- tieteellisen kirjallisuuden islam on yhtä-;- ja muslimien mielissä-;- ja sydä-;-missä-;- vaikuttava islam toista, ja kumpikin niistä-;- on oma laaja monitahoinen kokonaisuutensa. Tarkka ja todellinen ymmä-;-rtä-;-minen edellyttä-;-ä-;-, että-;- tiedetä-;-ä-;-n miten ihmiset ajattelevat, tulkitsevat tekstejä-;-, ilmiö-;-itä-;- ja aatteita. Sellaiseen tietä-;-miseen voi tuskin pä-;-ä-;-stä-;- kirjojen ja kä-;-ä-;-nnö-;-sten lukemisella vailla kontaktia ihmisiin heidä-;-n omalla kielellä-;-ä-;-n ja murteellaan.
On vä-;-lttä-;-mä-;-tö-;-ntä-;- tehdä-;- ero tutkijan, kä-;-ä-;-ntä-;-jä-;-n ja professorin tehtä-;-vien vä-;-lillä-;- ja sen vä-;-lillä-;-, hallitsevatko nä-;-mä-;- työ-;-ssä-;-ä-;-n elä-;-vä-;-n kielen vai vain puhuvat ja kirjoittavat siitä-;-. Opintojen tavoitteiden pitä-;-ä-;- olla selvä-;-t ja kunnianhimoiset.
Pitä-;-ä-;-kö-;- Helsingin yliopisto yhtenä-;- tavoitteenaan sellaisten elä-;-vien kielten kuin arabian, heprean, hindin, japanin, kiinan, ja kisuahilin aktiivista osaamista? Jos vastaus on myö-;-nteinen, niin oppiaineiden esimiesten pitä-;-isi nä-;-yttä-;-ä-;- esimerkkiä-;- muulle opettaja- ja tutkijakunnalle.
Onko polttavaa tarvetta keskustella koko aiheesta humanistisessa tiedekunnassa sopivien ratkaisujen lö-;-ytä-;-miseksi instituuttimme edun ja tulevaisuuden sekä-;- Helsingin yliopiston myö-;-nteisen kuvan vuoksi?
Kukaan ei odota sinua ja kehitys kulkee eteenpä-;-in.


1. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston seemilä-;-isten kielten dosentti
2. The New American Desk Encyclopedia, 3. painos, 1993.
3. Random House Webster s Collage Dictionary, 1991.
4. J.R.Firth, The Tongues of Men and Speech. Oxford University Press, 1930,
painos 1996, ss. 7—8.
5. Proceedings of the Finnish Institute in the Middle East, 1/2001, s. 9.
6. Arabiankielinen sananlasku: fā-;-qidu sh-shai˒-;-i lā-;- yu˓-;-ṭ-;-ī-;-hi
7. J.Schaht ja C.E. Bosworth (toim.), The Legacy of Islam. Oxford 1969, s. 62
8. Emily Nasralla, Al-Iqlā-;-˓-;- ˓-;-aks al-zamā-;-n "Flight against Time". Beirut 1981.
9. Nizā-;-r Qabbā-;-nī-;--;- Tanwī-;-˓-;-ā-;-t shi˓-;-riyya ˓-;-ala maqā-;-m al-˓-;-ishq. Beirut, 2. painos, 1998, s. 81.
10. Al-Ṭ-;-ī-;-bā-;-wī-;-, The Islamic Quarterly X-AXIS, 1(1979) ss. 12-13.
11. The University of Helsinki, the Department of Asian and African Studies. University No.1, 1989, off-print-, p. 4 unnumbered)
12. YK:n turvallisuusneuvosto 1.1.1982 ja YK:n yleiskokous 20.12.1982.
13. Michel Bréal, Semantics: Studies in the Science of Meaning, New York 1964, s. 220.
14.˓-;-Abbā-;-s Maḥ-;-mū-;-d al-˓-;-Aqqā-;-d, Ḥ-;-aqā-;-˒-;-iq al-˒-;-Islā-;-m wa-˒-;-abā-;- ṭ-;-ī-;-l ḫ-;-uṣ-;-ū-;-mihi, 2.editio 1961, ss. 178—179.


----
1  Kuninkaallinen Turun Akatemia (lat. Regia academia aboensis)
2  Suomessa oli tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 lopussa 11 252 henkilö-;-ä-;-, joiden ä-;-idinkieleksi on rekisterö-;-ity arabia. Vuonna 2014 saman lä-;-hteen mukaan arabia oli ä-;-idinkielenä-;- jo 14 825 asukkaalla. - Olisikohan 20 000 arabiankieliseksi rekisterö-;-idyn raja nyt jo ylitetty. Nä-;-in jopa ilman, että-;- lukuun laskettaisiin syksystä-;- 2015 lä-;-htien kymmenin tuhansin tulleita arabiaa puhuvia turvapaikanhakijoita?




Add comment
Rate the article

Bad 12345678910 Very good
                                                            
Result : 40% Participated in the vote : 3